Suolakuorinta part.1

Olen muutamana viimeisimpänä vuotena tehnyt itse joululahjoja. On tullut tehtyä enemmän syötäviä lahjoja, kuten rocky road-suklaata, erilaisia maustettuja öljyjä, sinappia ja hilloja. Ja tämä vuosi tuskin tulee olemaan erilainen tämän asian suhteen, ainakaan sen itse tekemisen osalta. 

Päätin ottaa villiin kokeiluun itse tehdyn suola- tai sokerikuorinnan. Googlailtuani ja vertailtuani erilaisia ohjeita päätin haluta kokeilla kahvisuolakuorintaa ja sitruunasokerikuorintaa. Nyt tarinoin empiirisen kokeeni tulokset kahvisuolakuorinnan osalta. 

Hieman on epämääräisen näköistä, tiedän. Siksi pestasin itseni koekaniiniksi. 

Tähän prosessiin tarvitaan siis ruokasuolaa, kahvinporoja, oliiviöljyä ja kookosöljyä. Kuorinnan pitäisi käytännössä säilyä yhtä pitkään, kuin käyttämieni tuotteiden parasta ennen-/viimeinen käyttöpäivä-päiväykset ilmoittavat, mutta mahdollisista epäpuhtauksista johtuen käyttöikä ei välttämättä ole yhtä pitkä.

Itse käytin kertaalleen keitettyjä poroja. Aamukahvin jälkeen kaadoin suodatinpussin tyhjäksi leivinpaperin päälle ja jätin kuivumaan yön yli. Kahvin aromia ei pahemmin irronnut enään suolakuorintaan, ja tarkoitus olisi seuraava erä kokeilla tuoreilla poroilla.

Ainesosien suhteet olivat 1:1:1:1, eli kaikkea laitoin 1 ruokalusikallisen. Tässä kuvasarjana kahvisuolakuorinnan valmistus. 

1 rkl suolaa kulhoon.

1 rkl kahvia sekaan.

1 rkl oliiviöljyä sekaan.

1 rkl kookosöljyä sekaan. 

Sekoita koko mössö sekaisin. Tuloksena notkeaa
öljyistä nestettä.

Kaadoin seoksen puhtaaseen pilttipurkkiin.

En lähtenyt sulattamaan kookosöljyä sen paremmin nestemäiseen muotoon, koska öljy olisi kuitenkin jähmettynyt huoneenlämmössäkin takaisin kiinteäksi. Kookosöljy vaikutti kuitenkin hieman "sulavan" seoksen joukkoon, joten seokseen ei isompia öljy klimppejä jäänyt. Kuorinta on siis valmis!

Ja nyt empiirisen kokeeni tuloksiin. Marssin kylpyhuoneeseen ja päätin uhrata vasemman sääreni tähän tutkimukseen, koska jos menetän jalkani tässä, niin hypin paljon paremmin yhdellä jalalla oikealla jalallani. Pesin ensin jalkani saippualla ja päätin aloittaa kokeen. Kuorinta oli kerennyt seisoa kylppärissä pari päivää ja oliiviöljy oli erkaantunut omaksi kerroksekseen muitten aineiden päälle. Sekoitin siis kuorinnan sormella takaisin tasaiseksi seokseksi. Seuraavassa kuvia kauniista jalastani ja lisäksi pahoittelut hassuista kuvakulmista ja muutenkin ehkä oudoista kuvista. Yksin kotona, lapsen nukkuessa päiväuniaan ja öljyisillä käsillä puhelimella kuvien ottaminen oli hieman extremeä. 

Kuorinta oli hyvin nestemäistä ja valui jalkaa myöten nopeasti.

Kahvinporot tekivät kuorinnasta aika karkean,
mutta tehokkaan tuntuisen.

Huuhtelu oli hieman haastava, sillä kahvinporot jäivät jalkaan kiinni.

Empiirisen kokeen aikana tein seuraavanlaisia havaintoja. 

1. Kuorinta ei erityisemmin tuoksu millekkään muulle kuin oliiviöljylle, joten tähän voisi yrittää kehittää jotain kahviesanssia tai kokeilla tuoretta kahvia, josta voisi irrota enemmän tuoksua ja väriäkin kuorintaan tehostamaan nimenomaan tuota kahvin osuutta kuorinnassa.
2. Kahvinporot tosiaan tekivät kuorinnasta hyvin karkean ja itse ehkä vähän turhankin ronskin ottein hieroin kuorintaa pitkin säärtäni ja huuhdellessani havaitsin lievää kirvelyä paikoittain. Kahvilla pitäisi myös olla mahdollisia kiinteyttäviä ominaisuuksia, joten innolla jään odottamaan selluliittien häviämistä kunhan kuorin reidetkin! 
3. Tämän ei pitäisi olla yllätys, mutta jalka jäi hyvin öljyiseksi kuorinnasta. Öljy kylläkin imeytyy ihoon myöhemmin ja on vain hyväksi iholle. Olisi toki varmasti parempi, jos olisin käyttänyt laadukkaampaa oliiviöljyä, johon ehkä panostankin seuraavalla kerralla. 
4. Öljystä johtuen kylpyhuoneen lattia jäi hyvin liukkaaksi, joten suosittelen varoittamaan seuraavaa suihkussa kävijää tästä pienestä ongelmasta, ettei tule ensiapureissuja. 

Jälkifiilikset: 

Tunti kuorinnasta ja näppituntumalta vasen sääri tuntuu paljon paremmalta kuin oikea. Iho tuntuu ja näyttää normaalia kosteammalta ja pehmeämmältä. Kirvelyä ei ole havaittavissa. Ihosta ei irtoa kahvin eikä öljyn tuoksua, sanoisin tuoksua neutraaliksi.

Kokonaisuudessaan kokemus on ollut hyvä, vaikkakin hieman pitää vielä tuunata tuota kuorintaa. Mutta hyvin halpa ja tehokas kuorinta tällä saatiin aikaiseksi. Ja iho tosiaan tuntuu kosteutetulta ja pehmeältä, mikä oli tarkoituskin. Voin siis tyytyväisenä todeta ensimmäisen empiirisen kokeeni suhteellisen onnistuneeksi. Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan kokeeseen!